Naistenviikon juttusarja jatkuu junioriosaston voimin, kun pääsemme tutustumaan Silva Saariseen.

PDGA#: 107335

Seura/Tiimi: Riihimäen frisbeegolf , RFG

Kauanko olet harrastanut?

– Muistaakseni tämä on kuudes kesä kun heitän kiekkoja.

Miten päädyit lajin pariin?

– Äitin työpaikalla oli nykyisen seurani eli RFG:n järjestämä friban esittelykurssi. Silloin innostuimme äitini kanssa lajista.

Monesko kisakausi menossa?

– Nyt on meneillään kolmas kausi kun mua näkee PDGA-kisoissa. Sitä aikaisemmin ainakin kahtena kautena olen käynyt viikkokisoissa.

Juniorina kisaat AM-statuksella. Oletko harkinnut Pro-statukselle lähtemistä juniorivuosien jälkeen? 

– En ole sen kummemmin harkinnut pro-statukseen vaihtamista. Pro-kisoissa voi käydä myös AM-statuksen heittäjät. Rahallisesti Pro-statukseen vaihtaminen lajin nykyisellä julkisuudella on kannattavaa vasta kun taitotaso on lähes maailman huipulla. On kuitenkin mahdollista, että joskus koen järkeväksi vaihtaa Pro- statukseen.

Mikä on vahvuutesi radalla?

– Jos multa kysytään kisoissa: ”Jännittääkö sua?” niin vastaus on poikkeuksetta: ”Ei jännitä.” Uskon hyötyväni siitä, että kykenen pelaamaan paineitta.

Mikä osa-alue kaipaa vielä kehitystä?

– Mun fore on niin onneton, että en ikinä edes treenikierroksella heitä sitä. Olen aina uskonut pärjääväni pelkällä rysty- heitolla (ja hyvin pärjäänkin) mutta myönnettäköön, että foresta olisi hyötyä.

Bägisi tärkein työkalu ja miksi?

– Mulla on bägissä neljä Latituden Compassia ja niillä minun kaltainen rystyheittäjä voi heittää hysset, antsat ja suorat heitot. Jos siis yhdellä kiekolla pitäisi lähteä kierrokselle niin se olisi joku niistä neljästä Compassista.

Mieleenpainuvin muisto fribaradalta?

– Muistini on erittäin onneton, joten en muista viime kesästä tai sitä aikaisemmista kesistä juuri mitään. Siksi täytyykin valita muistot tältä kesältä. Viime viikolla sekaparien SM-kisoissa heitimme viimeisen kierroksen alternatea eli heitimme parin kanssa vuorotellen. Minulla oli avausvuoro ja kiekkoni flippasi liikaa ja liiti pitkälle tiheikköön. Parini Samu joutui heittämään huonosta paikasta lähes suoraan taivaalle. Heitto meni kuitenkin kiekon mitan verran OB-alueelle. Puttasin OB:n reunalta ja kiekko tuli ketjuista ulos. Samulle jäi kolmen metrin paluuputti, joka tuli keskitolpasta ulos ja sen jälkeen minä nostin kiekon koriin. Se ei mennyt hyvin, pikemminkin niin huonosti, että sille naurettiin vaikka kyseessä oli SM-kisat. Tätäkään tuskin muistaisin kovin kauaa ellen olisi kirjoittanut sitä tähän. Ideana oli ennemminkin kertoa, että en ota huonoa tuuria ja epäonnistuneita heittoja kovin vakavasti ja sitä toivon myös kanssapelaajilta.

Saavutuksesi frisbeegolfin parissa?

– Sijoituksia tärkeämpi saavutus on se, että heitossani on hyvä pohja kehittymiseen. En juurikaan mieti menneitä kisoja, koska niiden sijoituksilla ei tee tulevaisuudessa mitään. Menneiden kisojen sijoitukset vaikuttavat eniten muiden odotuksiin.

Entäpä tavoitteesi?

– En ole asettanut mitään selkeitä tavoitteita menestyksen tai esimerkiksi ratingin suhteen. Ennemminkin haluan nähdä kuinka hyväksi heittämiseni voi kehittyä ja katson mitä sillä voi saavuttaa. Elän kisa kerrallaan ja tietysti urheilijana haluan voittaa mutta en jää murehtimään epäonnistumisia.

Terveiset kisaamaan lähtemistä pohtiville:

Ei kisoihin lähtemistä tarvitse sen kummemmin miettiä. Jos mieli tekee niin Metrixin ilmottautuminen on muutaman klikkauksen päässä. Ensimmäiset kisat eivät velvoita toisiin, joten ei hätää jos se ei tunnu omalta.