Laura Heikkilä

Heippa,

Olen Laura Heikkilä Mäntsälästä. Työskentelen ammatillisen koulutuksen parissa Järvenpäässä. Perheeseeni kuuluu aviomies, kaksi lasta, kaksi kissaa ja koira.  

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Kävin ensimmäisen kerran pelaamassa frisbeegolfia kesäkuussa 2014. Sitä ennen olin suhtautunut lajiin lähinnä vihamielisesti, koska se aiheutti miehen katoamisen aina moneksi tunniksi ”vähän heittelemään”. Jossain vaiheessa päätimme sitten naisten kesken lähteä itsekin ”vähän heittelemään” ja sillä tiellä ollaan.

Miksi juuri frisbeegolf? Mitä laji antaa sinulle?

Frisbeegolf tarkoittaa minulle mukavaa tekemistä ulkona, kivoja ihmisiä ja sopivasti kilpailua. Tällaiselle metsässä liikkumisesta pitämättömälle ihmiselle lajivalinta on outo, mutta jostain syystä tämän lajin parissa ulkona liikkuminen on erityisen hienoa.

Vaikka olen kovasti kilpailuhenkinen en ole hurahtanut frisbeegolfissa kilpailemiseen. Minulle on tärkeämpää tässä lajissa kaikenlainen yhdessä tekeminen ja lajin tarjoamat elämykset. Naisjaoston toimintaan hain mukaan heti kun kuulin siitä ja nyt olen toisella kaudella. Toimin myös aktiivisesti omassa seurassani ja tällä hetkellä olen seuran hallituksen puheenjohtaja. 

Onko sinulla omasta mielestä vahvuuksia pelaajana? Mitä haluaisit kehittää?

Pelaajana vahvuuteni ovat pitkät ja usein suorat avaukset. Jostain syystä myös antsat onnistuvat hyvin useimmiten. Pelaajana haluaisin kehittää puttausta ja hermoja. Kisoissa usein hyvä ensinmäinen kierros vaihtuu epäonnistuneeseen toiseen kierrokseen.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos, niin millaisia?

En ole asettanut itselleni mitään isoja tavoitteita. Toki haluan kehittyä pelaajana ja saada ratingin kasvamaan isommaksi, mutta se ei ole tärkeintä. Tavoitteeni on saada hyvää fiilistä ja kokemuksia.

Ikimuistoisin fribahetkesi?

Tämä on vaikea kysymys, koska ikimuistoisia hetkiä on paljon. Viime kesältä muistoista löytyy omana syntymäpäivänä heitetty ensimmäinen holari. Hyvinkäällä pelattu 100 väylän kisa ja sen tauoilla auringossa paistattelu on jäänyt mieleen ja tietysti kaikki fribareissut, joita ollaan tehty ovat ikimuistoisia. 

Kerro kotiradastasi. Jos niitä on useita, kerro mieluisimmasta.

Asumme melko lähellä Mäntsälän frisbeegolf rataa ja siellä tulee käytyä kesällä melkein viikottain. Mäntsälän radalla on pitkiä ja haastavia väyliä. Maasto on pääosin hiekkakuoppaa. Radalla on käärmeitä, hyttysiä ja paarmoja runsaasti, mutta silti se jaksaa edelleen kiinnostaa. 

Onko sinulla lempikiekkoa/lempikiekkoja?

Alussa suosikkikiekkojani olivat Tursas ja Diamond. Nykyisin luottodriverina toimii Sotakirves ja midareina Pursi ja Mako3 ja putterina Pure. 

Suosikkiratasi perusteluineen?

Kotirata on aina kotirata ja yksi suosikeista. Mäntsälän rata tarjoaa aina haastetta, minkä takia se ei käy tylsäksi.  Pornaisista löytyy lyhyempiväyläinen hyvän mielen rata jossa on kiva käydä. Kolmas suosikki on Sahanmäki Hyvinkäällä. Se sopii jotenkin hyvin omalle kädelle väylien pituuden takia ja puiden ansiosta tarkkuudesta on hyötyä.

Oletko tehnyt frisbeereissuja?

Olen käynyt Ruotsissa ja Virossa pelaamassa. Järva Ruotsissa ja Viljandin rata Virossa ovat suosikkeja niiltä reissuilta. Viljandin radalla on erityisen kauniit maisemat ja minulla onkin kuva sieltä työläppärin taustakuvana. Tänä keväänä olen lähdössä Espanjaan pelaamaan Mijaksen radalle. 

Millä sanoilla markkinoisit frisbeegolfia sukulaisillesi/työkavereillesi/muille naisille?

Frisbeegolf on kivaa. Ihmiset lajin parissa ovat huipputyyppejä ja vaika pelit menisivät huonosti, niin tuleepahan ainakin oltua ulkona.